Tontsan ajatelmia osa 2 - Kuha ny kirjoittelen

Hei sinä, lukija siellä. Meillä leiri alkaa olemaan ehtoopuolella. Onpa ollut mukavaa tutustua uusiin, hienoihin tyyppeihin ja nähdä miten hienoja nuoria on kasvamassa kohti aikuisuutta. Vastuuntuntoisia, empaattisia ja välittäviä. Jos edes pienen hippusen verran olet alkanut luottamaan siihen, että oikeesti kelpaat tuollaisena ja Jumala rakastaa meitä jokaista just sellaisena kuin me ollaan ja katsoo meitä rakastavien pinkkien lasien läpi, niin silloin jotain on tosi oleellista on jäänyt tästä leiristä elämään. Kiusaaminen ja dissaaminen ovat loistaneet poissaolollaan tällä leirillä, kiitos siitä. Sen sijaan tällä leirillä on eri tilanteissa loistanut jokainen. Toivon, että tää viikko on ollu vörtti ja, että nää kokemukset kestää ja kantaa toivottavasti vielä vuosia eteenpäin ja ehkä hymyilet useita kertoja kun mietit tätä viikkoa, näitä tyyppejä ja kaikkea sitä mitä täällä on tehty yhdessä. Hymy on arjen keskellä parhaimpia lahjoja minkä sä voit toiselle ihmiselle antaa ja näyttää sen kautta toiselle, että sä kelpaat. Omien saavutusten ja onnistumisten keskellä on tärkeää muista että Arvokkainta on se, että sä olet sä. Haluun sanoa tällä sen, että nauti elämästä, sen topeista ja dropeista, arvosta itsees, loista kun on sen paikka ja kunnioita toisia ihmisiä ja ihmisten erilaisuutta. Sillä pääsee pitkälle tässä mielettömässä, upeassa, hillittömässä elämässä. All you need is love